Suomessa työikäinen väestö viettää noin 85-90 % ajastaan sisällä. Sisäilma ei kuitenkaan välttämättä aina ole laadultaan riittävän hyvää. Huono sisäilma aiheuttaa työtehon alenemista, viihtyisyyden vähenemistä ja monia muita oireita, joita ihminen ei välttämättä aina osaa yhdistää sisäilman aiheuttamiksi.

Rakennuksissa on paljon hiukkasia ja kemiallisia yhdisteitä tuottavia lähteitä kuten, rakennusmateriaalit, sisustusmateriaalit, pesuaineet, kosmetiikka, elintarvikkeet, ruoanlaitto, pyykinpesu, tupakointi ja puunpoltto.

Rakennuksien sisäilmaan tulee myös eri lähteistä pölyä ja kuituja, kuten mineraalivilla, asbesti, tekstiilien pöly, eläinten pöly ja ulkoa tuleva siitepöly.

Kaasumaiset yhdisteet ovat vielä yksi sisäilman laatuun vaikuttava tekijä. Kaasumaisia epäpuhtauksia tulee myös monesta eri lähteestä. Kaasumaisia yhdisteitä ovat mm.  VOC-yhdisteet, hiilidioksidi, hiilimonoksidi, otsoni ja radon. Radon on radioaktiivinen kaasu, jota ei voi ihmisen aisteilla havaita, mutta sen määrää voi tutkia.

Rakennusmateriaalien päästöt ovat vähentyneet viimevuosina, mutta kosteusvaurioista johtuvat mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Sisäilman liiallinen kosteus ja huono ilmanvaihto, aiheuttavat huonon sisäilman ja rakennuksen vaurioitumisen mahdollisuuden. Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun.

Liiallinen lämpö ja kosteus sisäilmassa voivat vaikuttaa ihmisen viihtyvyyteen, mutta voivat myös aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Liiallinen kosteus mahdollistaa mikrobien kasvun rakenteiden pinnoilla tai sisällä.

Usein huono sisäilma todetaan pahana hajuna tai kellarimaisena hajuna rakennuksen sisällä. Huono haju voi olla lähtöisin muistakin lähteistä, kuin mikrobivaurioista. Huonon hajun lähde kannattaa kuitenkin etsiä ja selvittää. Yleensä ihmisen epäilys mikrobivauriosta osoittautuu oikeaksi. Ihminen on herkkä havaitsemaan huonoa oloa aiheuttavan paikan. Varsinaisia oireita ihmiset saavat hyvin vaihtelevasti. Joidenkin ihmisten sietokyky erilaisia sisäilman epäpuhtauksia kohtaan on todella heikko, kun taas toinen ihminen saattaa pystyä olemaan vastaavanlaisissa olosuhteissa vuosia. Mikrobien aiheuttamat oireet ihmisillä ovat hyvin laaja-alaisia. Oireet ihmisellä ovat myös yleensä muuttuvia. Altistumisen jatkuessa oireet muuttuvat ja ihminen saattaa herkistyä lisäksi myös erilaisille kemikaaleille, kuten hajusteille ja pesuaineille.

Kuinka välttää vauriot ja huono sisäilma?

Sisäilman laatuun voidaan vaikutta helpoilla käytännön toimilla.  Ilmanvaihdon riittävä toiminta on tärkein. koneellisten laitteiden suodattimet tulee vaihtaa riittävän usein ja putkistot tulee puhdistaa. Sisäilman lämpötila tulee säätää sopivaksi, ei liian kuumaksi. Riittävä siivous on yksi tärkeimmistä perustoimista, joilla vaikutetaan sisäilma laatuun. Siivouksessa ei kuitenkaan kannata mennä liiallisuuksiin. Biosidien ja desinfiointiaineiden käyttöä ei suositella rakennuksien puhdistamiseen. Säännöllinen perussiivous on paras ja helpoin tapa pitää rakennuksen pinnat puhtaina.

Tärkeässä roolissa ongelmien välttämiseksi on ennakoiva kunnostaminen. Rakenteita ja pintamateriaaleja tulee tarkkailla säännöllisesti ja kunnostaa tarpeen mukaan. Ajoissa tehdyllä kunnostuksella voidaan välttää suuremmat vauriot ja sisäilman pilaantuminen.

Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät. On tärkeää ymmärtää, että rakennus ja sen sisäilma ovat kokonaisuus, johon vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Rakennuksen säännöllinen tutkiminen ulkoa ja sisältä, sekä riittävät korjaustoimenpiteet, parantavat mahdollisuuksia saavuttaa riittävän hyvä sisäilma.

Rakennuksiin kohdistuu kosteusrasituksia sekä ulkoapäin, että sisältä päin. On hyvä seurata säännöllisesti jälkiä rakenteissa, tarkistaa vesikaton ja ulkoseinien kunto, salaojien toiminta, kellarin seinien kunto, sokkeli, ovet, ikkunat, lattiakaivot, lavuaarit jne. Liiallinen kosteus voi aloittaa kemiallisen reaktion joissain rakennusmateriaaleissa, jolloin sisäilmaan alkaa vapautua haihtuvia yhdisteitä, eli VOC-yhdisteitä.

Ennaltaehkäisy on paras tapa suojata omaisuutta ja varmistaa terveellinen ja turvallinen asuminen.

Ennakoivan kunnostuksen paras apu on, omaan käyttöön sopiva huoltokirja. Huoltokirja voi olla esimerkiksi ruutuvihko, johon kirjataan tehdyt kunnostustyöt ja korjaukset. Huoltokirjan avulla voidaan jaotella tehtävät tarkastukset, esimerkiksi keväälle ja syksylle, jolloin ei tarvitse kerralla tehdä mittavaa tarkastusta.

Suurempia korjauksia määrittämään kannattaa palkata rakennusalan ammattilainen, joka pystyy tekemään tarvittavia tutkimuksia laajemmin. Mikäli kyseessä on kosteuden takia vaurioitunut rakennus, on tärkeää, että ammattilainen tekee tutkimuksia rakenteille ja tarvittavan korjaussuunnitelman.

Mikäli sisäilman laadussa on todettu puutteita, on mahdollista teettää arvio rakenteiden kunnosta alan ammattilaisella. Tutkimuksissa voidaan käyttää apuna homekoiraa, mitata kosteuksia, ottaa materiaalinäyte riskirakenteesta tai tutkia pintapölynäytteestä kuituja tai mikrobeja. Käytössä on monta eri tutkimus mahdollisuutta. Kaikkia mahdollisia tutkimuksia ei kannata syöksyä tilaamaan suin päin, vaan kannattaa teettää ensin riittävän laaja kuntotarkastus ja riskirakenteen kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen jälkeen on selvää, mitkä ovat ne tarvittavat lisätutkimukset, joilla saadaan varmuus rakennuksen ongelmista.

Kun vaurioitunut rakenne on löytynyt, on ehdottoman tärkeää, että selvitetään vaurioin aiheuttaja. Vaurion aiheuttaja on aina poistettava, muuten tehdään turha remontti, jonka jälkeen vaurio uusiutuu.

Malttia ja maalaisjärkeä tarvitaan taistelussa ”vaarallista sisäilmaa” vastaan.

 

Tiina Tanskanen

Insinööritoimisto Rak-Fix oy

Leave a Reply